Suomen SaKä lain muutoksia sekä tiedettä ja historiaa!

 

Johdanto

Kuvittelemme elävämme demokraattisissa maissa (Ruotsi ja Suomi), mutta se ei ihan pidä paikkaansa kaikkien kohdalla. Toisia syrjitään, koska vallanpitäjät ja päätöksentekijät eivät kuuntele tutkijoita eikä kunnioita historiallisia faktoja! Kuinka tämä on mahdollista? Eihän näin voi tapahtua täällä Pohjoismaissa!? KYLLÄ, juuri niin tapahtuu!

Vieraasta -  pysyväksi asukkaaksi

1800-luvulla, tällöin uuden Venäjän autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan ja Ruotsin/Norjan, jotka olivat tuolloin unionissa, välillä oli levottomuuksia. Rajat suljettiin, ja Norjasta ja Ruotsista tulleet porosaamelaisryhmät, jotka aiemmin olivat talvehdituttaneet porojaan Suomessa, muuttivat pysyvästi sinne. He tulivat suurten porolaumojen kanssa alueille, joissa saamelaisia ​​jo asui mutta he asuivat kiinteisissä turvekodissa tai -mökeissä, ja heillä oli tarkoin määriteltyt lapinveromaat, joista he maksoivat veroja. He eivät olleet suurporonhoitajia, vaan omistautuivat enimmäkseen metsästykseen ja kalastukseen ja heillä oli yleensä vain muutama poro kuljetusta ja lypsyä varten. He olivat usein köyhiä ja joutuivat rikkaiden "pororuhtinaiden" työvoimaksi, usein maatyöläisinä, eikä heitä ehdottomasti pidetty tasavertaisina "veljinä ja sisarina". Monet syrjäytettiin, ja rikkaat poronomistajat ottivat maat ja vedet haltuunsa. Tälle Suomen viranomaiset eivät tehneet mitään!

Saame vai lappalainen – mikä on ero?

Kesällä 1962 opiskelijaryhmä teki kyselyn hyvin rajatulla alueella Suomessa. He kulkivat talosta taloon ja kyselivät, jos joku osasi saamea. Tässä yhteydessä on huomattava, että termi "saame" ei ollut kovin yleinen. Vain pohjoissaamelaiset kutsuivat itseään "saame" nimellä, eli ne, jotka olivat tulleet Suomeen Ruotsista/Norjasta 1800-luvulla, joka koski myös joitakin inarinsaamelaisia. Lähes kaikki perheet, jotka olivat asuneet lappalaisten mailla 1500-luvulta lähtien, kutsuivat itseään "lappalaisiksi" sekä Suomessa että Ruotsissa. Norjassa heitä kutsuttiin "finn" nimellä.

Samaan aikaan oli "rumaa" myöntää enemmistöväestön kuullen, että OLI "lappalainen" tai "saamelainen". Siirtomaavalta Ruotsi, jolla oli ollut 700 vuoden ajan valta myös Suomessa (joka oli Ruotsin kuningaskunnan itäinen lääni), ja joka oli johdonmukaisesti kutsunut alkuperäiskansaa "lappalaisiksi", vaikka pappi Schefferus sanoi jo 1600-luvulla, että "lappalaiset itse kutsuvat itseään saamelaisiksi". Minä kutsun jatkossa äänioikeutettuja saamelaisia ​​"statussaamelaisiksi" ja niitä, joilla ei ole äänioikeutta saamelaiskäräjissä, "statuksettomiksi saamelaisiksi". Ensimmäinen koskee enimmäkseen pohjoissaamelaisia ​​ja toinen enimmäkseen inarinsaamelaisia, metsä-, pyynti- ja kalastajasaamelaisia.

 ”Lappalainen” sanan etymologia vaatii oman selvityksen, mutta ydin on se, että sana on yhtä halventava kuin N-sana, joka on täysin tabu, ainakin Ruotsissa! Valitettavasti se ei ole yleisesti tunnettu, ei edes niille saamelaisille, jotka kutsuvat itseään ”lappalaisiksi”, sanoen ”koska olemme aina tehneet niin ja se on kirjoitettu kaikkiin vanhoihin asiakirjoihin, kuten kirkonkirjoihin, maakirjoihin ja oikeudenkäyntiasiakirjoihin”.

Jopa ne perheet, jotka nykyään ylpeänä kutsuvat itseään "saamelaisiksi" (status saamelaisiksi), on merkitty näissä vanhoissa asiakirjoissa L-kirjaimella!

Kulttuurialueet, kielimuurit ja ravitsemukselliset erot

Pohjoissaamelaiset olivat luultavasti uhmailevia ja elivät eristäytyneemmin Utsjoen, Enontekiön ja Inaren pohjoisissa Lapinkylissä, ja siksi he käyttivät omaa kieltään myös itsestään, mikä näyttää säilyttäneen sekä kielen että kulttuurin paremmin, mutta ennen kaikkea säilyttänyt heidän elinkeinonsa – poronhoidon.

 Ainakin Ruotsissa antoi koulu opetusta ”statussaamelaisille” myös pohjoissaameksi, mistä on osoituksena se kuuluisa "lapp ska vara lapp "  "lap should be lap" -käsite ”lappalainen lappalaisena”. (lapp” on ruotsinkielinen termi ”saame”)

Metsäsaamelaisten alkuperäisiä elinympäristöjä olivat Maanselkä, Kitka, Kuolajärvi, Keminkylä, Sompio, Sodankylä, Kittilä ja osa Inarista, jotka muodostivat Kemin Lapinmaan. Suomalaiset uudisasukkaat valtasivat tämän alueen jo 1600- ja 1700-luvuilla tai jopa aikaisemmin. Metsäsaamelaisten kielen menetys johtui pääasiassa yhteydestä suomalaisiin uudisasukkaisiin jotka kutsuivat heitä "lappalaisiksi" ja josta myöhemmin tuli synonyymi "statuksettomille saamelaisille". Metsäsaamelaiset joutuivat myös Ruotsin kirkon lähetystyön ja luonnonuskonnon kiellon ja häpeän kohteeksi, sekä myöhemmin "suomalaistumisprosessin" kohteeksi 1800-luvulla perustetun kansakoulun vaikutuksesta. Seurauksena oli, että he menettivät kielensä, suurelta osin kulttuurinsa, ja heidän oli pakko omaksua uudisasukkaiden elinkeino, kulttuuri ja kieli. Voidaan lisätä, että kirkko ei tänä aikana toiminut vaatimattomasti "statuksettomia-" tai "statussaamelaisia" kohtaan kielen, kulttuurin, elinkeinon tai uskonnon hallinta toimissa.

Luku 2

Ruotsissa sanat ”lappalainen” ja ”saame” ovat synonyymeja, ja ”Ruotsin akatemian sanakirja” neuvoo välttämään halventavan sanan käyttöä. Jokkmokissa on onnistuttu muuttamaan paikan nimi ”Lapinkaupunki” ”Gielas” nimiseksi, eikä se luultavasti ole viimeinen ”lappalais” nimeä koskevassa asiassa tehty muutos Ruotsissa! Milloin tällainen voi tapahtua Suomessa?

Nykyään Suomessa on saamelaiskäräjät, joka koostuu enimmäkseen pohjoissaamelaisten sukujen jäsenistä, "statussaamelaisista". He väittävät vakaasti olevansa Suomen ainoa alkuperäiskansa, jolla on kaikki YK:n ILO 169:n korostamat oikeudet, ja että "lappalaiset" ovat jotain muuta, eivätkä todellakaan mikään alkuperäiskansa! Suomen eduskunta ja hallitus sekä YK kuuntelevat saamelaiskäräjiä eivätkä, ihme kyllä historioitsijoita ja tutkijoita, jotka yhä useammin todistavat, kerta toisensa jälkeen, että "statuksettomat saamelaiset” kuuluvat myös alkuperäiskansaan ja sitä mukaa samaan alkuperäiskansaan kuin "status saamelaiset"!

·        Saamelaiskäräjät edustaa vain "status-saamelaisia", joilla on äänioikeus!

·        "Statuksettomat saamelaiset” ovat täysin vailla edustusta ja heillä ei ole äänioikeutta!

Suomessa on perustettu järjestö, joka taistelee kaikkien niiden ”statuksettomien saamelaisten” puolesta. Äänioikeuden puute johtuu seuraavista seikoista; että he kutsuvat itseään ”lappalaisiksi”, että he eivät taida äidinkieltään, että heidän vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan riistettiin äidinkieli ja että sitä pidetiin rumana joka aiheutti häpeää! Järjestön nimi on ”Lapinkylien Parlamentti” tai ”Suomâ Siijdâi Parlament”, siitä syystä, että heidän asuinalueitaan kutsuttiin aina tähän päivään asti juuri ”lapp-sanalla”, jonka siirtomaavalta Ruotsi oli heille nimennyt siksi.

Taloudelliset tekijät

Saamelaiskäräjät saa vuosittain 10 miljoonaa euroa valtion avustuksia "statussaamelaisille", mutta Lapinkylän parlamentin "statuksettomat saamelaiset" eivät saa euroakaan, ja siksi heillä on suuria vaikeuksia saada äänensä kuuluviin sekä oikeusapua tässä epätasa-arvoisessa taistelussa oikeuksiensa ja identiteettinsä puolesta! Nyt perustuslakivaliokunta on valmistellut uutta saamelaiskäräjälakia eduskunnan päätettäväksi, joka todennäköisesti pyyhkii "lappalaiset" (statuksettomat saamelaiset) pois alkuperäiskansojen kartalta. Tässä lakiesityksessä käsitteitä "lappalainen" ja "saamelainen" ei rinnasteta! Päätöksen tekevät poliitikot, joilla ei ole kaikkia faktoja pöydällä. Heille syötetään mielipiteitä ja valheita saamelaiskäräjiltä, ​​eivätkä he näytä tämän "mediamelun" vuoksi kuulemaan historioitsijoiden ja tutkijoiden esittämiä kylmiä faktoja!

Kaikki mitä "statuksettomat saamelaiset" (lappalaiset) haluavat on päästä sisälle lämpöön ja saada yhdenvertaiset oikeudet kuin "statussaamelaiset veljensä ja sisarensa"!

Lopuksi

Haluan tällä pitkällä selityksellä sanoa, että demokraattisen ja oikeudenmukaisen Pohjoismaan kansaa syrjitään sekä heidän omien heimojensa että Suomen valtion ja YK:n taholta!

Herää siis kysymyksiä:

1. MITEN "statuksettomat" saamelaiset voisivat saavuttaa tasaarvoisen ja yhdenvertaisen aseman?
2. KUKA voi tukea heitä taloudellisesti saamaan oikeudellista ja muuta hallinnollista apua?
3. MITEN on mahdollista, että historiallinen tutkimukset ja faktat eivät juurru poliitikkojen  keskuuteen päätöksentekoelimissä?
4.  MITEN poliitikot voivat edelleen perustaa päätöksensä mielipiteisiin eivätkä tutkimukseen? Tämä siitä huolimatta, että tutkimustuloksia on niin paljon useilla eri kielillä, että on mahdotonta erehtyä saamelaisten historian eri prosessien totuudenmukaisuudesta!
5. MILLÄ KORVILLA poliitikot kuuntelevat "statuksettomia saamelaisia" ja millä "statussaamelaisia"?
6. MITKÄ järjestöt voisivat antaa tukea ja taloutta totuuden saamiseksi ja/tai oikeustueksi "statuksettomille saamelaisille"?
7. MITEN ON YK toiminut "statuksettomien" saamelaiset hyväksi tai onko se ylipäätään toiminut ollenkaan?

ILO 169:n alkuperäiskansojen kriteerit toteavat:

I osa. Yleiset periaatteet

1 artikla

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan

(a) itsehallintomaiden alkuperäiskansoihin, joiden sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset olosuhteet erottavat heidät muista kansallisen yhteisön ryhmistä ja joiden asemaa säännellään kokonaan tai osittain heidän omilla tavoillaan tai perinteillään tai erityislainsäädännöllä;

(b) itsehallintomaiden kansoihin, joita pidetään alkuperäiskansoina, koska he polveutuvat kansoista, jotka asuivat maassa tai maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, valloituksen tai siirtokunnan perustamisen tai nykyisten valtion rajojen vahvistamisen aikaan, ja jotka oikeudellisesta asemastaan ​​riippumatta ovat säilyttäneet osan tai kaikki omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

2. Itsemäärittelyä alkuperäiskansoiksi tai heimokansoiksi pidetään peruskriteerinä määritettäessä ryhmiä, joihin tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan.

 

ONKO Amnesty International puuttunut "statuksettomien" saamelaisten syrjintään?

"Amnesty International on riippumaton ja maailmanlaajuinen ihmisoikeusjärjestö, joka pyrkii siihen, että kaikilla ihmisillä olisi samat oikeudet – aina ja kaikkialla.

Dokumentoimme ihmisoikeusloukkauksia, luomme mielipiteitä ja vaikutamme vallanpitäjiin lopettaaksemme väärinkäytökset ja luodaksemme pysyvää muutosta."

 

Amnesty Internationalin vastaus Mauri Eiran 3/12 2021 lähettämään sähöpostin:

Hyvä Mauri,

Kiitos viestistänne ja tärkeän asian esille nostamisesta. 

·        Amnesty International ei tee erottelua saamelaisten ihmisoikeuksien välillä. Ihmisoikeudet ovat yleisiä, universaaleja ja jakamattomia sekä kuuluvat kaikille.

·        Korostamme dialogin tärkeyttä. Kaikessa toiminnassa on noudatettava oikeutta informaatioon ja osallistumiseen.

·        Eri ihmisryhmien, kuten esimerkiksi inarinsaamelaisten, osallistumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää huomiota ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja toimenpiteisiin tulee varmistaa.

·        Saamelaiskäräjien on kohdeltava kaikkia ihmisiä ilman syrjintää tai mielivaltaa. Amnesty pitää yhdenvertaisuusvaatimuksen ja syrjintäkiellon noudattamisen kirjaamista uudistettavaan saamelaiskäräjälakiin tärkeänä.

·        Katsomme, että uskottavat ja läpinäkyvät päätöksentekoprosessit, jotka ottavat mahdollisimman hyvin huomioon yhteisön sisällä olevat erilaiset näkemykset, lisäävät entisestään saamelaiskäräjien legitimiteettiä ja luottamusta sen toimintaan.

·        Amnesty korostaa, että saamelaisyhteisön osallistamisen ja sen jäsenten osallistumisen päätöksentekoon tulee olla monimuotoista, kattavaa ja kokonaisvaltaista. Tässä kokonaisuudessa saamelaiskäräjillä instituutiona on keskeinen rooli. Viranomaisten ja muita julkisia hallintotehtäviä hoitavien tulee kuittenkin kiinnittää erityistä huomiota myös marginalisoituihin ryhmiin kuuluvien saamelaisten kuulemiseen. Olemme myös todenneet tämän lausunnossamme.

·        Yhteisön sisäisen monimuotoisuuden   on tärkeää edustuksellisuuden toteutumiselle.

·        Marginalisoidussa asemassa olevien, kuten mm. naiset, LGBTI+-ihmiset, nuoret ja vammaiset henkilöt, osallistuminen päätöksentekoon tulisi varmistaa.

·        Ensisijaisesti yhteisöt valitsevat itse, miten ne edustautuvat, mutta tämän on oltava johdonmukaista kaikkien yhteisön yksilöiden ja sekto

Yhteysdet Vilma Vihervuori Amnesti International