Högskolestudier ... eller "lånebekostad långtidsmisär"?

Studier eller fest?

Jag kom att tänka min studietid i "två omgångar" i Stockholm här om dagen! Jag studerade i slutet på 1980-talet till musikpedagog och tio år senare till dirigent! Jag lånade totalt sammanlagt ca 8000kr under alla år! Man kan ju ställa sig frågan hur var det möjligt att studera med så lite ekonomi under så lång tid?
När jag studerade första omgången så fick jag bidrag på grund av att jag hade familje och barn att ta hand om samt min dåvarande fru jobbade. Dessa pengar bekostade dock endast ekonomin hemma och räckte inte till för mina studier!
Jag jobbade under tiden varje fredag och lördag samt ibland söndagar, tog spelningar i Stockholm på hotell där jag fick till slut en oanvänt städrum på 2x3m med en säng som jag sov i! Jag fick frukost på hotellet då jag även fick ta med mig mat som skulle slängas som jag åt ofta till lunch. Det var inte alltid det bästa maten men jag överlevde. När jag spelade 2x1,5 timmar /vecka så fick jag en del pengar vid varje spelning och den ekonomin stärkte min hushållskassa hemma där mina barn klarade sig utan att svälta!  Under första studieåret var det mycket tuffare och några gånger spelade jag på tunnelbanan ... där jag även tjänade lite!

När jag studerade till dirigent hade jag ett jobb på 75% och Jag studerade ca 80%! När jag berättade om min situation för mina lärare trodde de inte att jag skulle fixa mina studier med så mycket jobb men gav mig chansen att försöka! Allt gick dock bra och lärarna frågade mig ibland hur det gick, om jag klarade min situation? De visste inte att alla missade lektionerna gav tid att läsa mera hemma! Allt gick dock bra med själva skolan. Jag kunde givetvis gjort mycket bättre resultat med allt om jag hade haft tid!
Man kan ställa frågan hur kunde det fungera?
Mitt svar är enkel, ärlig och rak! Jag hade diciplin, vilja, ansvar, kurage, energi och framförallt erfarenhet av livet där man MÅSTE TA SITT ANSVAR!
Jag gick inte ut och festade, jag följde inte ut efter en studiedag och kopplade av, jag handlade det billigaste som jag kunde hitta, jag åt inte färdiglagad restaurang mat, inget "fastfood", inga hamburgare och sällan sprit! Jag levde som en "fattiglapp" eller en "kyrkråtta"!
Jag gick dock ut någon gång, men då hade jag sparat pengar en längre tid och jag bestämde på förhand vilken summa jag kunde spendera detta tillfälle på nöjen!

Det var givetvis inget roligt liv! När andra gick ut en kväll och frågade om man inte skulle med så svarade jag 9 av 10 gånger NEJ och blev kallad torrboll eller annat småsnuskigt men jag försökte strunta i andra!
Jag läste psykologi, läste om människan, om hur man reagerar i olika situationer, vad kan man göra när man mådde dåligt mm! 90% av tiden gick jag inför mina studier där jag intalade mig att "det var mig det gällde nu, det var jag som studerade, det var mina studier som skulle bädda mitt kommande liv"! Jag var helt enkelt egoist!
Andra betraktade mig sannolikt som en tråkmåns, en snål jäkel eller en överambitiös snobb som bara brydde sig om sina studier och sig själv eller helt asocial vilket jag dock struntade i!

Har jag ångrat något? NEJ, NEJ, NEJ! 

Första gången jag fick lön för mödan var när jag fick info från CSN om återbetalning av mina studielån! Jag hade endast 7800kr lån som jag skulle återbetala under 5 år - ca 1500kr/år - skönt!!!! 

 Det andra som jag märkte var mitt ämne där jag kunde mitt yrke stabilt, grundligt och hade hunnit fördjupningar under ordinarie studietid!
Det tredje var att min lön fick jag nu i handen och kunde börja bygga upp ett stabilare liv samt hade lite pengar över som jag kunde spara och till och med hjälpa mina barn!
Jag tror att alla unga idag lever alldels för glamoröst liv med den ekonomin som de lånar till studier - räkningen kommer surt efteråt! Jag vet idag att livet under studietiden ska utnyttjas helst till 100% för studier och dessemellan vila och motion! God kondition och god sömn höjer studie motivationen, gör att man är klar i huvudet, orkar ta till sig kunskapen och därmed klarar av studierna bra!
Något att fundera på för studenterna som går på högskolorna!

        

 

 Nimitys "lappalainen" tai "saamelainen" – mikä niistä olisi aito, aikaisin tai alkuperäisin?

 

"Lapp" tavauksen on alun perin sana saanut nieder-german kielellä "lappe" enkä ole löytänyt aikaisempaa perustaa sille. Sanan perusta on latinan kielessä "homo stolidus" tai " tyhmä mies"!

Sana esiintyy jo aikaisella keskiajalla, jolloin vielä luku- ja kirjoitustaito oli hyvin harvoilla ihmisillä, usein vain luostarien munkeilla sekä " valta ylemmistöllä". Myöhemmin keskiajalla luku ja kirjoitustaito siirtyi myös papeille ja lakioppineille, ja varsinkin kauppaa käyville, milloin myös vaihto kaupankäynti alkoi siirtymään rahalla maksuun.

 Näihin ihmisryhmiin kuuluivat ne, jotka loivat Hansan Kauppaliiton, jossa Norja/Tanska, Ruotsi/Suomi olivat tärkeitä, turkis, kala ja nahkan myyjinä Saksan ja Hollannin mukana, joiden mukana ”Lappe” käsite siirtyi myöhäiskeskiajalla Skandinaviaan, Tukholmaan ja sitä mukaa Turkuun!

Lappe käsite ei alun perin koskenut saamelaisia, vaan se tarkoitti yleistä rappeutumista "resuteini, köyhä, likainen, vammainen, heikkoälyinen, resuvaatteinen, paikatuissa vaatteissa kulkeva, kieltä osaamaton, nainen, joka kulki morsiusvaatteissa kerjäämässä jne!

Skandinaviassa saamelaisia nimitettiin "Finn" nimellä, mutta Finn nimitys ei sopinut 1400 luvun lopulla Ruotsissa alkaneen valtio ja suurvaltatavoittelun sanastoon, koska Suomi - nimi ruotsin kielellä oli Finland, jolloin Ruotsin oli saatava parempi nimitys "noista ihmisistä" joita jo Tacitus oli vuonna 98 e.kr. kutsunut "Finn" nimellä! Finn nimi piti suojata alkaneen Ruotsin tarkoituksiin!

Ajan mukaan Ruotsin kruunu, Gustav Vaasan jälkeen aloitti suuret kansallissodat, jossa kirkko toimi tiedottajana, siirtyi Lapp käsite myös käsittämään Saamen kansaa, joilla ei ollut mitään vastustuskykyä sille, koska he eivät edes osanneet ruotsin tai suomen kieltä ja kaikki tiedotus tuli 1600 luvun alusta lähtien saarna tuoleista pappien tiedottamana! Saamelaiset eivät myöskään osanneet Lukea tai kirjoittaa saamen kielellä! Tästä on näytteenä se, että papeilla oli suuri vaikeus 1600 alussa saada saamelaiset ehtoolliselle tai edes tulemaan kirkkoon, ruotsin kielen saarnoja kuuntelemaan, ymmärtämättä mitään!

Olihan Ruotsilla kysymyksessä uuden valtion muodostaminen, jolloin vesi ja maakysymysten tiedettiin nousevan oikeuskysymys tilaan!  Sen mukana poistui myös yksi este Ruotsin valtio- ja suurvalta tavoitteille, nimittäin "Finland, finnar" käsityksen osalta, koska lounaissuomi, taikka ”uusimaa” kuului jo Ruotsille Vaasan läänin lisäksi! 

Mikä sopi paremmin kuin ”Lappe” joka myös oli syrjivän ja alentavan nimityksen muodossa saamelaisiin kohdistettuna sopiva? Saamelaisten vaatetus, nahkapalasista tai ”lappusista” ommeltu vaatetus ja kengät, ”nutukkaat” sekä asuinpaikat, ”lapinveromaat”, pienet ”maa lappuset” sopivat hyvin Nieder - German ”lappe” sanan käyttöön, myös ”Lappalaisiin” vaikka he, (saamelaiset) luku ja kirjoitus taidottomina eivät edes ymmärtäneet sitä

 Lappe, tai Lapp sanaan on vaikea löytää vanhoja taustoja, koska hyvin harvat osasivat lukea tai kirjoittaa ennen 1700 lukua! Saamelais nimityksen näyttönä on ainakin se, että kun 1600-1800 luvun matkatieteilijät tapasivat saamelaisia niin useimmat mainitsivat että "keskenään he kuiten puhuivat saamen kieltä, jota en ymmärtänyt"!

Kaikki saamen kielen murteet käyttävät yhteistä sanastoa esimerkiksi "saamelainen on sabmelas", "saamen kieli on samegiella", "saamenmaa on samieatnam" sekä "saamelais- kulttuuri on sapmikultura"! Tämä viittaa suoraan saamenkansan yhtenäisyyteen, joka monin tavoin sekaantuu, kun heitä kutsutaan elannon, asuinpaikan tai erilaisuksien painostamana eri kansoiksi! Samanlaisuus on suurempi kuin erilaisuus.

Tärkeä on myös ymmärtää, että saamelaiset ovat jo hyvin aikaisin asuttaneet koko Skandinavian, jolloin etäisyydet ovat vaikuttaneet saamen kieleen siten että kielessä on 10 kunta eri murretta, jotka osittain eroavat niin paljon, että edes kaikki saamenkieliset eivät täysin ymmärrä toisiaan! ON KUITEN OLEMASSA VAIN YKSI SAAMENKIELI – ON OLEMASSA VAIN YKSI SAAMENKANSA!

Lopuksi

Lapp, lappland, lapinkieli, (miltä se kuulostaa?) Lappska, Lappar, Lapimaa, jne on pejorativ sanastoa, siis syrjivä, alentava, loukkaava jne! Saamen kielestä ei löydy myöskään Lapp tavausta! Kieli tutkijat ovat maininneet suomen kieltä hyvin uudeksi ja saamen kieltä hyvin vanhaksi eri, kielioppi sääntöjen perusteilla!

Hyvät ystävät! Mitä termistöä tullaan käyttämään jatkossa?  Itse en kutsu tummaihoisia N sanalla! En myöskään Grönlannin asukkaita "E" sanalla enkä saamelaisia "L"sanalla, koska ne sanat ovat juuri pejoratiivia!  

Kuinka me suhtaudutaan Metsäsaamelais oikeuksien välinpitämättömään kohteluun? Eikö heiden ”itseidentifioinnilla” ole mitään arvoa? Eikö heidän ”ryhmätunnustus” ole voimassa?

Kuinka voi Suomi ohittaa sukulinja perusteen koska se on yksi pääkriteereistä ILO169 säännöksessä!  Onko ”Lappalais käsitteen” kannattajilla omat tavoitteet? Onko oikein, että metsäsaamelaisten identiteettikysymys on politisoitu?

 

”Emme ole mistään tulleet, olemme syntyneet ja eläneet täällä aina”! / Johan Turi 1910

”Saamen kansa on yksi kansa” / Elsa Laula 1917 Trondheim.

 Mauri och Mona Eira 2026